Newsec julkaisee kaksi kertaa vuodessa pohjoismaisen ja kotimaisen kiinteistömarkkinakatsauksen. Pohjoismaissa julkaistava Nordic Property Outlook tarkastelee tänä syksynä erityisesti kestävän kehityksen vaatimusten vaikutuksia kiinteistöihin sekä kiinteistöjen kehittämiseen ja hoitoon.
Ihmisen aikaansaamat ympäristömuutokset, globaali pandemia, tarjonnan pullonkaulat ja Venäjä-Ukraina-sota ovat viimeisen kahden vuoden aikana nostaneet ESG:n huomion keskipisteeksi. Kiinteistösektorilla on paljon valtaa maailman muuttamiseksi parempaan suuntaan tulevaisuuden elinympäristön kannalta.
Rakennukset aiheuttavat tällä hetkellä lähes 40 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Vaikka kiinnostus ja aloitteet energianvähentämiseksi ovat kasvaneet viime vuosina, on energiankulutus henkeä kohti pysynyt suunnilleen samalla tasolla viime vuosina sekä kaupallisissa kiinteistöissä että asunnoissa. Kiinteistösektorilta vaaditaankin entistä tiukempia toimia.
Energiankulutuksen vähentäminen on välttämätöntä niin ilmaston kuin talouden kannalta nykyisillä energiahinnoilla sekä energiansaannin epävarmuudessa. Tämä tarkoittaa, että tämän hetken suurin haaste on samalla suuri mahdollisuus kiinteistöalalle. Kun poliittinen ilmapiiri sekä taloudelliset syyt ovat suotuisia ESG:n edistämiseksi, auttaa rakennukselle saavutettu ympäristöluokitus viestimään omistajan ympäristömyönteisyydestä.
Pohjoismaisilla transaktiomarkkinoilla ympäristösertifioitujen rakennusten transaktiovolyymi on yli kolminkertaistunut. Kiinnostus ympäristön kannalta kestäviä rakennuksia kohtaan kasvaa. Kiinteistönomistajien ESG tavoitteet ovat viime vuosina alkaneet konkretisoitumaan, kun sanojen lisäksi vaaditaan tekoja.
Kun vuonna 2015 ympäristösertifioitujen kiinteistöjen kaupankäyntivolyymi oli 2,1 miljardia euroa niin vuonna 2021 vastaava luku oli 7,6 miljardia euroa. Tämä vastaa noin 10 prosenttia pohjoismaiden kaupankäyntivolyymista. Ostopuolella instituutioiden osuus kaupankäynnistä on suurin, kun taas myyjät ovat usein rakennuttajia, jotka myyvät valmistuneita kiinteistöjä. Lisäksi, kun vuonna 2015 olemassa olevien kiinteistöjen sertifioinnin osuus vastasi noin 2 prosenttia kaikista sertifioinneista, oli osuus viime vuonna yli 50 prosenttia.
Useat kiinteistönomistajat ovat ymmärtäneet kiinteistösalkkunsa sertifioinnin edut niin vastuullisuuden kannalta kuin kustannussäästöinä ja houkuttelevuuden kannalta. Usea kiinteistönomistaja on sertifioinut merkittävimpiä omistuksiaan, ja kriteerit uusien kohteiden hankintaan ovat yhä tiukempia.
Tällä hetkellä vain noin 0,4 prosenttia kaikista kiinteistöistä Pohjoismaissa on sertifioituja. Toimitiloista (toimistot, liiketilat, hotellit) noin 1,9 prosenttia on sertifioitu. Suhteellisesti suurempi osuus voi johtua paineista ja vaatimuksista, joita esiintyy koko arvoketjussa alkaen rakennusyhtiöistä ja päättyen vuokralaisiin.
Logistiikkakiinteistöistä vain noin 0,1 prosenttia on sertifioitu. Tämä johtuu muun muassa alhaisesta uudiskohteiden tuotannosta, vanhasta kannasta sekä haasteista tuoda ESG kriteereitä teollisiin rakennuksiin.
Sertifioitujen rakennusten yleisesti alhainen osuus tarjoaa kiinteistönomistajille mahdollisuuden sertifioida salkkunsa ja lisätä näin houkuttelevuutta sijoitusmarkkinoilla.
Nykyään tietyt vihreän rahoituksen vähimmäisvaatimuksena asetetut sertifikaatit ovat yliedustettuina markkinoilla, mikä tarkoittaa, että jos vaatimukset tiukentuvat, monet kiinteistönomistajat saattavat joutua investoimaan parannuksiin. Sertifiointimarkkinoille on tulossa uutta sääntelyä, tiukemmat ja laajemmat kriteerit EU:n ottaessa käyttöön uuden taksonomian.
Taksonomian kriteerit ja etenkin kansallisten parametrien vaikutukset tulevat kiinteistömarkkinoille ja niitä aletaan soveltamaan kiinteistöarviointiin ja sijoituspäätöksiin sekä kiinteistöihin liittyviin rahoituspäätöksiin.
“Suuremmat sijoittajat ja institutionaaliset sijoittajat ovat ensimmäisiä omaksujia, samoin kuin pankit ja muut rahoittajat. Taksonomian tavoite on ohjata investointeja kestäviin kohteisiin, ja taksonomianmukaisuuden raportointivelvoite tulee voimaan 1.1.2023”, toteaa Silja Nopanen, Director, Sustainability Services.
Muutos tulee kuitenkin olemaan asteittainen ja alkuhitautta on odotettavissa. Kiinteistönomistajien on kuitenkin ratkaisevan tärkeää toimia ripeästi ja myös varautua muutoksiin sitä mukaa, kun ne tulevat markkinoille, sen sijaan, että ne olisivat myöhässä.
”Uudet kriteerit näkyvät jo keskusteluissa tiettyjen sijoittajien kanssa, jotka tutkivat lähtökohtaisesti vain omien ESG-kriteereiden mukaisia kiinteistöjä tai mahdollisesti kehitystyöllä kriteeristöön nousevia”, jatkaa Valtteri Vuorio, Head of Research.
Ympäristösertifioinnin avulla tehdään konkreettisia toimia kuten parannetaan rakennusten tehokkuutta ja näin ollen säästetään ympäristön rajallisia resursseja. Mutta ympäristösertifiointi on myös viestintää. Sen avulla viestitään myytävän kohteen vastuullisuutta ja mahdollistetaan kiinteistöjen vertailtavuus sekä hallitaan riskejä kiinteistökaupan yhteydessä.
Ympäristösertifiointien lisäksi Nordic Property Outlookin artikkelissa tarkastellaan muun muassa digitalisaation vaikutusta ESG-muutoksessa, kestävän kehityksen joukkolainoja ja vastuullisen kiinteistömarkkinan suuntaa tulevaisuudessa. Lisäksi Suomen syksyn Kiinteistömarkkinakatsauksessa on käsitelty vastuullisuusriskeihin varautumista.
Kiinteistömarkkinakatsaukset:
Lisätietoja antavat:
Silja Nopanen
Director, Sustainability Services
+358 50 465 5789
silja.nopanen@newsec.fi
Valtteri Vuorio
Head of Research
+358 40 705 3093
valtteri.vuorio@newsec.fi